Psalms 35

Rukous pelastua vihollisten julmuudesta

1Daavidin virsi. Riitele, Herra, riitaveljiäni vastaan. Sodi niitä vastaan, jotka minua vastaan sotivat. 2Tempaa pieni kilpi, suuri kilpi ja nouse avukseni. 3Vedä esiin keihäs ja salpaa tie vainoojiltani. Sano sielulleni: "Minä olen pelastuksesi." 4Joutukoot häpeään ja pilkkaan ne, jotka henkeäni väijyvät. Peräytykööt ja punastukoot ne, jotka aikovat minulle pahaa. 5Olkoot he kuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli syösköön heidät maahan. 6Heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa. 7Sillä he ovat syyttä virittäneet verkkonsa eteeni. Syyttä he ovat kaivaneet sielulleni haudan. 8Tulkoon hänelle turmio aavistamatta, tarttukoon virittämäänsä verkkoon, langetkoon siihen surmakseen. 9Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustaan. 10Kaikki luuni sanokoot: "Herra, kuka on vertaisesi, sinun, joka vapahdat kurjan väkevämmästään, kurjan ja köyhän raatelijastaan?" 11Väärät todistajat astuvat esiin. He kyselevät minulta, mitä en tiedä. 12He palkitsevat minulle hyvän pahalla. Sieluni on orpo. 13Minä puolestani puin päälleni surupuvun, kun he sairastivat. Minä vaivasin itseäni paastolla ja rukoilin pää painuksissa. 14Minä kuljin ikään kuin he olisivat olleet ystäviäni, omia veljiäni. Minä kävin surupuvussa, kumarruksissa kuin äitiään sureva. 15Mutta he iloitsevat kompastuksestani ja kokoontuvat – kokoontuvat minua vastaan, nuo lyöjät, joita en tunne. He herjaavat herkeämättä, 16nuo konnat pilkkaavat minua ja kiristelevät minulle hampaitaan. 17Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet? Päästä sieluni turmiosta, jota he hankkivat, päästä minun ainokaiseni nuorista leijonista. 18Kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä. 19Älkööt ne minusta iloitko, jotka ovat syyttä vihamiehiäni. Älkööt iskekö silmää ne, jotka aiheetta vihaavat minua. 20Sillä he eivät puhu rauhan puheita, vaan miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan. 21He avaavat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanovat: "Kas niin, kas niin! Nyt me sen omin silmin näemme!" 22Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana! 23Herää ja nouse, Jumalani ja Herrani, hankkimaan minulle oikeus ja ajamaan asiaani. 24Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, Herra, Jumalani, älä salli heidän minusta riemuita. 25Älä salli heidän sanoa sydämessään: "Kas niin! Sitä me halusimmekin." Älä salli heidän sanoa: "Me olemme hänet nielleet." 26Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat, saakoot puvukseen häpeän ja pilkan ne, jotka ylvästelevät minua vastaan. 27Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka suovat minulle oikeuteni, ja sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta." 28Kieleni julistakoon vanhurskauttasi, kiitostasi kaiken päivää.

Copyright information for FinSTLK2017